Kommunikaatio ei ole sivuseikka

Työ vie välillä mennessään, ainakin viittomakielen tulkin. Se vie eri paikkoihin ja eri ihmisten pariin, hetkeksi jonkun toisen elämään. Arjessa oman työn merkitys välillä unohtuu.

Tulkkauksessa kommunikaatio on keskiössä; tulkki tulee paikalle kun se ei toimi ja tekee siitä toimivampaa. Työkokemus ja vastikään aloittamani sosiaalialan opinnot ovat avartaneet käsitystäni siitä, miten toimiva kommunikaatio ei pelkästään muuta yksittäisiä tilanteita sujuviksi, vaan vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointiin.

Kommunikaatio on usein itsestään selvä asia silloin, kun se toimii hyvin. Moni on ulkomailla lomaillessaan harjoitellut vierasta kieltä ja naureskellut hassuille väärinkäsityksille.

Toimimaton kommunikaatio arkipäivässä ei kuitenkaan ole naurun asia, vaan voi aiheuttaa pahimmassa tapauksessa syrjäytymistä.

Tiedonsaanti on vaikeaa, jos molemminpuolinen ymmärrys viranomaisten kanssa puuttuu. Jos ei osaa täyttää asuntotukihakemusta, voi seurauksena voi olla taloudellisia menetyksiä. Jos ei ymmärrä lääkärin kertomia hoito-ohjeita, on terveys vaarassa. Kun tietoa puuttuu, on vaikea vaikuttaa omiin asioihin ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Kokemus osattomuudesta vaikuttaa mielialaan ja ihminen turhautuu.

Sosiaaliset suhteet ja verkostot rajoittuvat, jos yhteinen tapa keskustella työtovereiden tai naapureiden kanssa puuttuu. Silloin yksikin henkilö jonka kanssa kommunikaatio sujuu voi olla kullanarvoinen ja vähentää yksinäisyyden tunnetta. Joskus kotihoidon työntekijä voi olla kuuron vanhuksen ainoa ihmiskontakti viikkoon.

Tuleeko asiakas kohdatuksi, jos viestiä vaihdetaan paperilapulle kirjoittaen?

Sosiaalipalveluissa ja lastensuojelussa on panostettu viime vuosina entistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön. Kommunikaatiota tukevat ja edistävät palvelut voisivat jouduttaa tätä kehitystä. Kun ihmiset ymmärtävät toisiaan sekä saavat tietoa ja palvelua omalla kielellään, vältetään ongelmien kasaantuminen ja edistetään tasa-arvoa. Tulkin välityksellä tieto saadaan kulkemaan molempiin suuntiin. Viittomakielen ohjaaja voi tukea asiakasta arjen asioiden hoidossa ja kannustaa omatoimisuuteen. Kommunikaatiokansiota käyttävä perhetyöntekijä saa suoran kontaktin lapseen.

Ammattilaisia ja keinoja on monia, kunhan niitä vain hoksataan käyttää.

Tulkkien ja muiden kommunikaation kanssa työskentelevien työ on merkityksellistä ja tärkeää. Iso kuva ei ehkä hahmotu joka päivä työntekijälle tai asiakkaallekaan. Pienet hetket antavat siitä osviittaa ja pitävät työn iloa yllä.

-Laura Pietilä

Kirjoittaja on Sipen viittomakielen tulkki ja sosionomiopiskelija. Kirjoitus on osa opiskeluiden projektiopintoja.