Syyskuun asiakaspaneeli – kyllä tulkit ovat nykyään hyviä!
Syyskuun asiakaspaneeli – kyllä tulkit ovat nykyään hyviä!
Sivupersoonan neljännessä asiakaspaneelissa Turussa keskusteltiin tulkkauksen erityistarpeiden sekä paritulkkauksen lisäksi muun muassa asenteesta ja luottamuksesta.
Kun aluevastaavien kesken pohdimme sopivaa aihetta syksyiselle asiakaspaneelille, ajatukset kietoutuivat yhden aiheen ympärille: millainen on hyvä tulkki ja millaista on hyvä tulkkauspalvelu?
Tulkki voi oppia ja kehittyä aivan uransa loppuun saakka. Tämä tekee työn mielenkiintoiseksi, mutta saa sen välillä tuntumaan loputtomalta yritykseltä saavuttaa riittävän hyvä taso. Olemmeko me tulkit liiankin itsekriittisiä?
Turussa kokoontui 27. syyskuuta Sivupersoonan neljäs asiakaspaneeli. Se muodostui viidestä iältään ja taustaltaan erilaisesta asiakkaasta. Edustettuna oli taktiilia tulkkausta käyttävä pitkän linjan asiakas, järjestöpuolella työskentelevä ja Suomessa paljon matkustava, nuorten asioita tunteva aktiiviharrastaja, yrittäjyyden asiantuntija ja aktiivivaikuttaja sekä tulkkauspalvelut niiden alkuajoista lähtien tunteva, monikielinen asiakas.
Tämän kerran panelistit: Reko Sietsalo, Helena Tanskanen, Kimmo Jompero, Eija Auvo ja Antti Hirvonen.
Mukana olivat myös Sivupersoonan tulkkien ja toimistoväen lisäksi tämän syksyn harjoitteluja Sivupersoonassa suorittavat tulkkiopiskelijat, panelistien kutsumat vieraat sekä Kelan välityskeskuksen edustaja.
Oli ilahduttavaa kuulla panelistien toteavan tulkkien kieli- ja tulkkaustaidot yleisesti hyviksi. Koulutuksen myötä on tultu tilanteeseen, jossa yhä harvemmin on tarvetta saada paikalle tietty tulkki. Erityistä taitoa vaativissa tilanteissa asiakas voi tilausta tehdessään selvittää tulkkauksen erityistarpeet. Tämä helpottaa niin välityksen kuin myös tilauksen vastaanottavan tulkin työtä. Tulkki voi valmistautua työhön tai kieltäytyä itselleen liian haastavasta tulkkauksesta saadessaan riittävät taustatiedot.
Tulkkiin voi luottaa
Panelistien mielestä tulkin laaja asiantuntemus ja erikoissanaston hallinta on aina hyödyksi, muttei ehdoton vaatimus. Vieraiden kielten kohdalla tilanne on sama. Tärkeäksi todettiin tulkin asennoituminen työhönsä. Tulkin tulee kyetä sulautumaan tilanteeseen ja sen asettamiin vaatimuksiin niin käytöksensä kuin toimintansa suhteen. Paritulkkauksessa tulkit työskentelevät yhteisvastuullisesti asiakkaan tai asiakkaiden kommunikaation onnistumiseksi. Asian paremmin hallitseva tulkki voi kollegaansa tukemalla vaikuttaa tulkkauksen onnistumiseen.
Paritulkkauksen mahdollisuus oli panelistien mieleen. Erityisesti kuulonäkövammaisten kohdalla se mahdollistaa täysipainoisen osallistumisen. Paritulkkauksella parannetaan myös keskustelun aiheina ollutta tulkkauksen laatua ja tulkkien työolosuhteita.
Paneelin vetäjänä minulle hyvä mieli siitä, että tulkkien ammattikunta tuntuu saavuttaneen nyt sitä ammatillista asemaa, johon olemme pitkään pyrkineet. On hienoa että asiakas voi luottaa tulkkauksen sujumiseen aina kun paikalla on koulutuksen saanut viittomakielen tulkki. Yrittäessäni kysyä asiakkailta esimerkkiä erityisen hyvin onnistuneesta tulkkaustilanteesta, en saanut viittä eri kertomusta, vaan
”joka kerta kun osallistun johonkin tilanteeseen tulkin kanssa ja tunnen luontevasti olevani osa sitä, tulkkaustilanne on onnistunut!”
Mitä asioita sinä pidät tärkeänä onnistuneessa tulkkauksessa? Milloin tulkkina koet ’Jes!’-fiiliksiä?
-Kirsi Laaksonen
Kirjoittaja on Sipen viittomakielen tulkkauksen Turun aluevastaava.
